Ajankohtaista

< Takaisin

Kuntien kulutuksen hiilijalanjälki selvitettiin ensimmäistä kertaa

Oulun kaupunki oli mukana hankkeessa, jossa selvitettiin kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjälki. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin ensimmäistä kertaa vertailukelpoisesti suurelle joukolle suomalaisia kuntia. Oulun lisäksi hankkeeseen osallistui 14 muuta kuntaa. 

Kulutuksesta arvioidaan aiheutuvan merkittävä osa Suomen ja maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Kotitalouksien kulutusvalinnoilla on siis merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta tietoa kulutusperäisistä päästöistä on toistaiseksi ollut tarjolla vain vähän. 

Uusi laskentamalli tuo uudenlaista tietoa 

Laskennan lähtökohtana on kuntalaisten kulutus ja siitä aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, onko hyödykkeet tuotettu kunnassa, muualla Suomessa tai ulkomailla. Laskentaa varten kehitetty Kulma-malli tuottaa uudenlaista tietoa kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, mm. kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden ja kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien osalta.  

Laskennassa kulutuksen päästöjä tarkastellaan energiankulutuksen ja rakentamisen, liikkumisen, ruoan sekä tavaroiden ja palveluiden osalta. Kasvihuonekaasuista laskennassa ovat mukana hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Vastaavaa laskentaa ei Suomessa ole aiemmin toteutettu ja globaalistikin kulutuksen päästölaskennat ovat usein olleet maakohtaisia tai yksittäisten kuntien toteuttamia selvityksiä.  

Nykyisin käytössä olevat, niin kutsutut alueelliset päästölaskennat, kattavat vain osan kuntalaisten hiilijalanjäljestä. Alueellisissa laskentamalleissa tarkastellaan kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvia päästöjä. Muut kulutuksesta aiheutuvat päästöt, kuten kulutustavaroiden tuotannon ja valmistuksen tai ulkomaanmatkojen päästöt, jäävät alueellisten laskentamallien ulkopuolelle. Kulutusperusteisella päästölaskennalla puolestaan pyritään arvioimaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutettu hyödyke on tuotettu. Esimerkiksi henkilöautoliikenteen osalta Kulma-mallissa ovat mukana oululaisten ajamista matkoista aiheutuvat päästöt riippumatta siitä, minkä kunnan alueella ajo tapahtuu. Alueellisessa laskennassa puolestaan lasketaan Oulun alueella tapahtuvan henkilöautoliikenteen päästöt, riippumatta siitä minkä kunnan asukas autoa ajaa. 

Kulutusperäinen päästölaskenta ei ole vaihtoehtoinen menetelmä perinteisemmälle alueelliselle päästölaskennalle, vaan menetelmät täydentävät toisiaan. 

Energiankulutus ja ruoka suurimpina päästösektoreina 

Oulussa kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2020 yhteensä noin 1 888 100 CO2-ekvivalenttitonnia eli n. 9,1 tonnia asukasta kohden. Keskimäärin kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt hankkeeseen osallistuneissa kunnissa olivat n. 8,7 t CO2-ekv asukasta kohden. Merkittävimpinä kulutuksen päästöjen lähteinä erottuivat valtaosassa kuntia energiankulutus ja ruoka. Näin on myös Oulussa, jossa energiankulutuksen osuus oli n. 28 % ja ruoan n. 23 %.

Kuvakaappaus raportissa olevasta taulukosta

 

Biomassapolttoaineiden osalta mukana myös vaikutus metsän hiilivarastoon. Teollisuuden energiankulutus ei sisälly energiasektoriin. Tuotannon päästöt kuuluvat kulutusperäisessä laskennassa osaksi esimerkiksi tavaroiden ja rakennusmateriaalien elinkaarisia päästöjä. Rakentamisen päästöissä huomioidaan puurakentamisen myönteinen vaikutus rakentamisen kasvihuonekaasupäästöihin. Laskennan ulkopuolelle jää infrarakentaminen (mm. tie-, katu- ja rataverkko, tunnelit ja sillat). 

Laskentamalleihin sisältyy aina epävarmuuksia. Kulma-mallissa energiankulutuksen lähtötietojen laatu pääosin erittäin hyvä. Myös rakentamisen lähtötietojen tarkkuus on hyvä. Suurimmat epävarmuudet liittyvät rakennustyyppikohtaisiin päästökertoimiin. Henkilöautoliikenteen osalta merkittävimmät epävarmuudet liittyvät kuntalaisten matkasuoritteisiin. Ateriapalvelusektorin lähtötietojen oletukset aiheuttavat epävarmuutta kuntakohtaiseen vertailuun. Tavaroiden ja palveluiden osalta laskentaan liittyy niin ikään merkittäviä epävarmuuksia mm. käytettävien päästökertoimien osalta. Laskentatulokset eri kuntien välillä ovat kuitenkin vertailukelpoisia. 

Jatkuva päästölaskenta auttaa tunnistamaan kuntien ja kuntalaisten kannalta päästövähennyskohteita kaikilta kulutuksen osa-alueilta. Esimerkiksi uudisrakentamisen päästöt saattavat vaihdella eri vuosina merkittävästikin. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt lasketaan Kulma-mallilla seuraavan kerran vuodelta 2022.  

Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittivat siihen osallistuneet kunnat sekä Kestävä Lahti -säätiö. Ruuankulutuksesta aiheutuvien päästöjen laskennan mahdollisti yhteistyö S-ryhmän kanssa. 

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista löydät verkosta Kulma-hanke - Ilmasto - Oulun kaupunki (ouka.fi) ja hankkeen tiedotteesta.

Jakolinkki

Ilmoitukset ja kuulutukset

Viralliset ilmoitukset ja kuulutukset voi lukea osoitteessa www.ouka.fi/kuulutukset.