Niityt

Vihannoivat heinät, värikkäät kukat ja pörriäisten pörinä - Oulun kaupungissa on lukuisia niittyjä. Niiden määrää lisätään koko ajan! 

Niityillä voi kävellä ja tutustua luontoon

Niittyjä hoidetaan niittämällä alueet muutaman kerran vuodessa. Niittyjen kasvillisuus vaihtelee kasvupaikan mukaan. Osalla niityistä kasvit kasvavat hyvinkin korkeiksi - jopa yli metrin pituisiksi - ja osalla kasvillisuus pysyy alle polvenkorkuisena.  

Niityt eivät kestä kulutusta yhtä hyvin kuin nurmikot. Niityt sijaitsevatkin vähällä käytöllä olevilla viheralueilla. Joskus niiden keskellä kulkee polku. Niityt tarjoavat monenlaisia aistiärsykkeitä ja elämyksiä. Kukkivien kasvien väriloisto ja tuoksut houkuttelevat paikalle myös monia pölyttäjiä, kuten mehiläisiä ja perhosia. Kaupunkiniityt ovatkin oiva paikka tutustua luontoon ja eliölajeihin.  

Niittyjen kasveja voi myös pienissä määrin poimia maljakkoon piristeeksi. Tällöin kasvi tulee leikata vähintään viiden senttimetrin korkeudelta. 

Missä Oulun niityt sijaitsevat?

Niittyjä on ympäri kaupunkia. Parhaiten löydät niityt Oulun karttapalvelusta

Niityt ovat kartalla ruskean ja oranssin sävyisinä alueina. Ne on jaettu kulutuksen ja hoidon mukaan seuraaviin kunnossapitoluokkiin: Käyttöniitty, maisemaniitty, piennarniitty ja maisemapelto.

Laiduneläimet  

Lampaat hoitavat niittyä Haukiputaalla asemakylän puistossa sekä Hietasaaressa lintutornin läheisyydessä. Laiduneläimet syövät kasveja valikoiden ja muokkaavat siten niityn kasvillisuutta. Ne syövät muun muassa vieraslajeja kuten lupiinia ja jättipalsamia. Laiduneläinten ansiosta alueet pysyvät avoimina ja luontoarvot säilyvät. 

Laiduntavia lampaita voi käydä katsomassa ja ihailemassa aidan vieressä. Lampaita ei saa häiritä eikä ruokkia - on tärkeää, että ne saavat laiduntaa ja oleskella rauhassa. Lampaat saavat kaiken tarvitsemansa ruuan niityltä ja laidun vaihdetaan, mikäli niityn kasvillisuus kuluu loppuun kesän aikana.   

Nurmikot niityiksi -projekti 

Osa Oulun kaupungin nurmikoista muutetaan niityiksi. Kun nurmikkoalue muutetaan niityksi, sen jatkuva leikkaaminen lopetetaan ja alue niitetään jatkossa vain muutaman kerran vuodessa. Niityt kehittyvät hiljalleen vuosien kuluessa. Niittyjä muodostuu kaupungin eri osissa eri tahtiin.

Niityt lisäävät luonnon monimuotoisuutta, ja projektissa arvioidaan samalla, miten niityt sopivat kaupunkimaisemaan. Niityillä kasvillisuuden lajisto on monimuotoisempaa, joten niityt tarjoavat ravintokasveja pölyttäjille kuten kimalaisille, mehiläisille ja perhosille. Myös linnut ja piennisäkkäät hyötyvät niittyjen tarjoamasta ravinnosta ja suojasta.  

Maatalouden muutos on muovannut niittyjä

Niityt ovat uhanalaisia perinnebiotooppeja. Perinnebiotooppi tarkoittaa ketoja, niittyjä ja metsälaitumia, jotka ovat perinteisen karjatalouden muovaamia. Niiden määrä on vähentynyt reilusti maatalouden muutoksen myötä. Näin ollen niityllä elävät kasvi- ja eläinlajit harvinaistuvat elinympäristöjen vähentyessä. Niittyjen perustaminen kaupunkeihin lisääkin näiden lajien selviämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Uusniityt eivät ole varsinaisia perinnebiotooppeja, mutta ne voivat tarjota elinympäristöjä perinnemaisemien eliöille. 

Hankkeessa istutetaan niittykasveja

Nurmikot niityiksi -projektissa neljälle puistoalueelle istutetaan niittykasvien siemeniä laikuiksi. Niiden toivotaan hiljalleen leviävän niitylle laajemmin. Niittylaikut tehdään ja kylvetään syksyllä 2022. Kesällä 2023 voidaan nähdä joitain niittykasveja nousevan näistä laikuista, mutta niityn kehitys laikuillakin vie useamman vuoden. Istutetut niittykasvit tulee jättää rauhaan, jotta niitty kehittyy toivotulla tavalla. Kukkaloistoa voidaan odottaa 2-3 vuoden kuluttua. 

Niittylaikkuja on tarkoitus tehdä Syynimaalla Tiedonkehtoon, Puolivälinkankaalla Sirppitien ja Kuokkatien varressa oleville viheralueille sekä Toppilansalmessa Toppilansalmenpuistoon.  

Kuva kukkaniitystä.